Kurkku on kiistatta yksi suomalaisten suosikkivihannes
Kurkku on suomalaisten suosikkivihannes, joka käy joka aterialle.
Kurkku on suomalaisten suosikkivihannes, joka käy joka aterialle.
Kotimaista kurkkua on saatavilla kotimaisena vuoden ympäri. Kurkun omavaraisuusaste on yli 90 prosenttia; valtaosa suomalaisista valitsee mieluiten kotimaisen kurkun.
Kasvihuonekurkkua viljellään noin 170 yrityksessä. Kokonaistuotantomäärä on 50 miljoonaan kiloa. Kokonaistuotantoalasta noin 30 hehtaaria on varustettu ympärivuotisen viljelyn mahdollistavalla valotuskalustolla. Ympäri vuoden kurkkuja tuotetaan noin 25 – 30 viljelmällä. Satoa tulee neliöltä keskimäärin 110 kiloa. Huippusadot ovat jopa yli 250 kiloa neliömetriltä vuodessa. Niin keski- kuin huippusadot ovat koko maailman kärkeä!
Pakkaaminen suojaa kurkkua kuljetuksessa ja nahistumiselta.
Kevyt ja monikäyttöinen kurkku sopii sellaisenaan salaatteihin, leivän päälle sekä dipattavaksi ja mehuksi. Kylmä kurkkukeitto on mainio hellepäivän ruoka tai alkupala. Kurkku sopii myös lämpimiin ruokiin kuten patoihin ja keittoihin. Kokeile myös kypsentää airfryerissä tai grillissä! Kotimaista kurkkua ei tarvitse kuoria, huuhtelu ennen käyttöä riittää.
Kotimainen kurkku sisältää tuplasti enemmän C-vitamiinia, kuin tuontiomena. Taaperoikäisen lapsen päivän C-vitamiinitarve täyttyy yhdestä kurkusta.
Korkean vesipitoisuutensa vuoksi kurkku on herkkä lämpötilojen vaihtelulle. Liian lämpimässä se nahistuu ja liian kylmässä paleltuu. Ihanteellinen säilytyslämpötila on +10–14 astetta. Kurkku pakataan muovikelmuun, joka estää nahistumista. Kelmuun pakattua kurkkua voi säilyttää kotona huoneenlämmössäkin.
Kurkku on herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten, kuten tomaatin, vieressä.
Kurkun ympärillä oleva muovi parantaa sen säilyvyyttä kaksin-kolminkertaiseksi ja vähentää näin ruokahävikkiä. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka.
Kasvihuonetuotannossa käytetyt muovit lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Useilla puutarhoilla on jo siirrytty biohajoavien materiaalien käyttöön, mutta joissain tapauksissa perinteinen muovi on edelleen ainut, tai paras vaihtoehtoa.
Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato vuonna 2021 oli Suomessa 110 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden. Keskisatoon on laskettu kaikki suomalaiset kurkun viljelijät.
Vertailun vuoksi Suomessa keskisato oli vuonna 2017 80 kiloa. Samana vuonna YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n tietojen mukaan Hollannissa keskisato oli oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden. Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.
Kotimainen kurkku on puhdas ja vastuullinen tuote. Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut tuotantonsa hiilijalanjälkeään peräti 60 prosenttia vuosien 2004 ja 2021 välisenä aikana. Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan kasvihuonkurkun hiilijalanjälki vuonna 2021 oli 2 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden. Merkittävin muutos on tuotannon siirtyminen pois fossiilista polttoaineista. Esimerkiksi polttoöljyn käyttömäärä on pudonnut 87 prosenttia.
Suomessa on vahvat ja hyvin uusiutuvat vesivarat niin pohjavesinä kuin vesistöinäkin. Kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti ja vain kasvien tarvitsemat määrät. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3165 litraa kurkkukiloa kohden.