Paikallisuus ja lähituotteet
Suomalaiset arvostavat lähellä tuotettuja kasvihuonevihanneksia.
Kotimaisia kasvihuonetuotteita viljellään kaikkien suomalaisten lähellä. Vihannekset ovat tuoreita, kun ne kuljetetaan kuluttajien saataville mahdollisimman läheltä. Kotimainen kasvihuonetuotanto on kannattavaa ja kilpailukykyistä liiketoimintaa. Tuotannon tehokkuudesta huolehditaan niin, että tuotteita voidaan tarjota kuluttajille kilpailukykyiseen hintaan. Kasvihuonetuotanto on osa suomalaista huoltovarmuutta. Terveellisten vihannesten viljely ja niiden menekinedistäminen on osa alan vastuullisuutta.
Suomalainen söi vihanneksia vuonna 2019 tuoreita vihanneksia noin 66 kiloa. Kasvihuonetomaatteja, kurkkuja ja salaatteja viljeltiin asukasta kohti vuonna 2019 noin 18 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuonna 2019 noin 28 prosenttia suomalaisten syömistä vihanneksista.
Kotimaiset kasvihuonetuotteet ovat kuluttajien mieleen ja joidenkin kasvihuonetuotteiden osalta kulutuksen kotimaisuusasteet ovat lähellä sataa prosenttia:
• salaatti yli 95 %
• yrtit yli 95 %
• kurkku 94 %
• tomaatti 58 %
Työllistävyys ja työhyvinvointi
Kasvihuoneyritykset vaikuttavat paikallisesti työllistämällä suoraan tai välillisesti toiminta-alueellaan useita henkilöitä. Kasvihuonetuotanto takaa yrittäjien lisäksi riittävän toimeentulon ja myöhemmin eläketurvan tuhansille henkilöille. Kasvihuoneala työllistää vuodessa noin 5 000 henkilötyövuoden verran. Perustuotannon työpaikat kertautuvat muilla toimialoilla ja alan käyttämissä palveluissa. Monissa kunnissa kasvihuoneyritykset ovat suurimpia työllistäjiä. Merkitys aluetalouteen on suuri erityisesti Pohjanmaalla.
Kasvihuonetuotanto tarjoaa myös suurelle joukolle nuoria mahdollisuuden perehtyä työelämään ensimmäisissä työpaikoissaan. Kasvihuoneyritykset työllistävät myös erityisryhmiä, kuten maahanmuuttajia, joiden voi esimerkiksi kielitaidon puuttuessa olla vaikea työllistyä muille aloille. Kasvihuoneala työllisti noin 1950 henkilöä ulkomaista palkkatyövoimaa vuonna 2016.
